Oppimisen perusta on lapsen uteliaisuus ja into oppia uutta. Lapsella onkin luonnostaan motivaatiota oppia asioita ja selviytyä vastaan tulevista haasteista. Toisinaan oppiminen on vaikeaa ja lapsen luottamus taitoihinsa saa kolhuja. Riski on, että lapsen käsitys itsestä oppijana heikkenee. Tämä heijastuu usein myös motivaatioon ja siten uusien asioiden oppimiseen.
Oppimisvaikeudet ilmenevät toiminnan ja käyttäytymisen tasolla hitaana tai poikkeavana taitojen omaksumisena. Oppimisvaikeuksien taustalla on heikkoutta tiedonkäsittelyssä eli kognitiivisissa toiminnoissa. Tiedonkäsittelyn vaikeudet ovat siinä määrin merkittävät, että ne riittävästä opetuksesta huolimatta estävät ikäryhmälle asetettujen oppimistavoitteiden saavuttamisen. Riittävä opetus tarkoittaa myös erityisopetusta.
Oppimisessa voi ilmetä vaikeuksia koulutaipaleen eri vaiheissa. Lapsen koulunkäyntiä tuleekin seurata läpi kouluvuosien. Lapsen tai nuoren kanssa on tärkeä keskustella hänen koulutilanteestaan. Usein he ovat itsekin huomanneet vaikeuksiaan. On helpottavaa, kun aikuinen ottaa asian puheeksi.
Kun kotona herää huolta lapsen oppimisesta, on tärkeä ottaa huoli opettajien kanssa puheeksi. Yhdessä on hyvä miettiä, miten lasta voidaan auttaa. Lisäksi koulun oppilashuollon henkilöstö on lapsen, vanhempien ja opettajien kanssa suunnittelemassa tukea ja miettimässä, onko tarvetta etsiä apua myös muista palveluista. He tietävät, minne ohjata ja miten näihin palveluihin pääsee.
|
Lue lisää:
Opiskelutaidot
Lukeminen ja kirjoittaminen
Matematiikka