Fyysisen voinnin tukeminen


Nukkuminen
Syöminen ja juominen
Liikunta

Yleistä

Lapsen fyysinen vointi koostuu monesta osa-alueesta. Fyysisesti hyvinvoiva lapsi jaksaa koulupäivän aikana ponnistella ja keskittyä uuden oppimiseen. Vielä koulupäivän jälkeenkin lapsen pitäisi jaksaa tehdä läksyt ja valmistautua kokeisiin.

Lapsi/Nuori

Vanhempi

  • Kerro vanhemmille, opettajille tai terveydenhoitajalle, jos sinulla on kipuja, särkyjä tai muuten huono olo.
  • On tärkeää, että koulutyön ja harrastusten lisäksi sinulla on vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla voit puuhailla kavereiden kanssa, askarrella, lueskella ja levätä.
  • Jos lapsesi kertoo, että hänellä on kipuja ja särkyjä, yritä selvittää, mistä ne johtuvat. Ota tarvittaessa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan.
  • Harrastusten ei tarvitse olla ohjattua ja kallista. Myös kotona leikkiminen, askartelu ja yhdessä puuhastelu ovat hyviä harrastuksia.
  • Perheiden sisäiset ihmissuhdeongelmat ja elämän kriisit vaikuttavat lapseen. Olisi hyvä, että perheellä olisi perheen ulkopuolisia aikuisia tarvittaessa tukemassa lasta.

Nukkuminen

Liian vähäiset unet vaikuttavat oppimiseen ja muistiin: väsynyt lapsi ei jaksa keskittyä eikä olla luova. Unen aikana erittyy kasvuhormonia, joten univajeella voi olla vaikutusta lapsen kasvuun.

Lapsi/Nuori

Vanhempi

  • Pyri rauhoittamaan iltasi niin, että saat unta riittävästi. Tietokone ja televisio on hyvä sulkea viimeistään tunti ennen nukkumaan menoa.
  • Raskasta liikuntaa on syytä välttää myöhään illalla.
  • Mieltä vaivaavat asiat on hyvä puhua ennen nukkumaan menoa.
  • Unikaveri on monelle tärkeä!
  • Unen tarve on lapsilla yksilöllistä, mutta kouluikäiset lapset tarvitsevat unta keskimäärin 8–10 tuntia yössä.
  • Eihän media vie yöunia?
  • Unen vähäisyys voi vaikuttaa myös lapsen tunne-elämään. Väsymys voi ilmetä lapsen levottomuutena, ailahtelevaisuutena, ärtyneisyytenä tai äkkipikaisuutena. Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä heikentää itsetuntoa.

Takaisin ylös

Syöminen ja juominen

Myös ravinnolla on merkitystä fyysiseen vointiin. Kouluikäinen lapsi tarvitsee kouluruoan lisäksi aamupalan ja koulupäivän jälkeen välipalan, päivällisen ja iltapalan.

Lapsi/Nuori

Vanhempi

  • Muista terveelliset ruoka- ja juomasuositukset.
  • Syö aamupala, kouluruoka, välipala, päivällinen ja iltapala.
  • Älä juo energiajuomia tai alkoholia, äläkä tupakoi tai käytä huumeita.
  • Säännöllinen ruokailurytmi on edelleen tärkeä. Kouluiässäkin lapsen ravinnon tarve vaihtelee.
  • Terve lapsi pystyy itse säännöstelemään syömisensä määrää. Vanhempi huolehtii tarjottavan ruoan laadusta.
  • Kasvukäyrä sekä lapsen kunto ja vireys kertovat, saako lapsi riittävästi ruokaa.

Takaisin ylös

Liikunta

Päivittäinen liikunta on paitsi terveellistä myös lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä.

Lapsi/Nuori

Vanhempi

  • Liiku päivittäin noin kaksi tuntia. Esimerkiksi kävele tai pyöräile kouluun.
  • Leiki kiipeily- juoksu- ja pallopelejä.
  • Etsi mukava urheiluharrastus tai käytä omaa/naapurin koiraa lenkillä.
  • Huolehdi, että ruutuaika ei ylitä kahta tuntia.
  • Istu vain lyhyitä aikoja tietokoneella tai pelikonsolilla.
  • Raittiissa ilmassa touhuaminen auttaa myös ruokahaluun ja unen tuloon.
  • Lapsen tulee saada liikkua eri ympäristöissä, koska liikkuminen on tärkeää lapsen motoristen taitojen ja hermoston kehittymisen kannalta.
  • Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan.
  • Liikuntataidot tukevat lapsen minäkuvan ja itseluottamuksen kehitystä.
  • Liikunnalla on keskeinen merkitys lasten leikeissä ja kaverisuhteiden muodostumisessa.
  • Kouluikäiset lapset tarvitsevat liikuntaa n. 2 tuntia päivässä.

Takaisin ylös

Ongelmat fyysisessä voinnissa

Miten koulu auttaa
Mistä muualta apua