Nukkuminen
Syöminen ja juominen
Liikunta
Yleistä
Lapsen fyysinen vointi koostuu monesta osa-alueesta. Fyysisesti hyvinvoiva lapsi jaksaa koulupäivän aikana ponnistella ja keskittyä uuden oppimiseen. Vielä koulupäivän jälkeenkin lapsen pitäisi jaksaa tehdä läksyt ja valmistautua kokeisiin.
Lapsi/Nuori
|
Vanhempi
|
- Kerro vanhemmille, opettajille tai terveydenhoitajalle, jos sinulla on kipuja, särkyjä tai muuten huono olo.
- On tärkeää, että koulutyön ja harrastusten lisäksi sinulla on vapaa-aikaa. Vapaa-ajalla voit puuhailla kavereiden kanssa, askarrella, lueskella ja levätä.
|
- Jos lapsesi kertoo, että hänellä on kipuja ja särkyjä, yritä selvittää, mistä ne johtuvat. Ota tarvittaessa yhteyttä kouluterveydenhoitajaan.
- Harrastusten ei tarvitse olla ohjattua ja kallista. Myös kotona leikkiminen, askartelu ja yhdessä puuhastelu ovat hyviä harrastuksia.
- Perheiden sisäiset ihmissuhdeongelmat ja elämän kriisit vaikuttavat lapseen. Olisi hyvä, että perheellä olisi perheen ulkopuolisia aikuisia tarvittaessa tukemassa lasta.
|
Nukkuminen
Liian vähäiset unet vaikuttavat oppimiseen ja muistiin: väsynyt lapsi ei jaksa keskittyä eikä olla luova. Unen aikana erittyy kasvuhormonia, joten univajeella voi olla vaikutusta lapsen kasvuun.
Lapsi/Nuori
|
Vanhempi
|
- Pyri rauhoittamaan iltasi niin, että saat unta riittävästi. Tietokone ja televisio on hyvä sulkea viimeistään tunti ennen nukkumaan menoa.
- Raskasta liikuntaa on syytä välttää myöhään illalla.
- Mieltä vaivaavat asiat on hyvä puhua ennen nukkumaan menoa.
- Unikaveri on monelle tärkeä!
|
- Unen tarve on lapsilla yksilöllistä, mutta kouluikäiset lapset tarvitsevat unta keskimäärin 8–10 tuntia yössä.
- Eihän media vie yöunia?
- Unen vähäisyys voi vaikuttaa myös lapsen tunne-elämään. Väsymys voi ilmetä lapsen levottomuutena, ailahtelevaisuutena, ärtyneisyytenä tai äkkipikaisuutena. Tällä tavalla käyttäytyvä lapsi saa helposti osakseen arvostelua, mikä heikentää itsetuntoa.
Takaisin ylös
|
Syöminen ja juominen
Myös ravinnolla on merkitystä fyysiseen vointiin. Kouluikäinen lapsi tarvitsee kouluruoan lisäksi aamupalan ja koulupäivän jälkeen välipalan, päivällisen ja iltapalan.
Lapsi/Nuori
|
Vanhempi
|
- Muista terveelliset ruoka- ja juomasuositukset.
- Syö aamupala, kouluruoka, välipala, päivällinen ja iltapala.
- Älä juo energiajuomia tai alkoholia, äläkä tupakoi tai käytä huumeita.
|
- Säännöllinen ruokailurytmi on edelleen tärkeä. Kouluiässäkin lapsen ravinnon tarve vaihtelee.
- Terve lapsi pystyy itse säännöstelemään syömisensä määrää. Vanhempi huolehtii tarjottavan ruoan laadusta.
- Kasvukäyrä sekä lapsen kunto ja vireys kertovat, saako lapsi riittävästi ruokaa.
Takaisin ylös
|
Liikunta
Päivittäinen liikunta on paitsi terveellistä myös lapsen normaalin fyysisen kasvun ja kokonaisvaltaisen kehityksen kannalta välttämätöntä.
Lapsi/Nuori
|
Vanhempi
|
- Liiku päivittäin noin kaksi tuntia. Esimerkiksi kävele tai pyöräile kouluun.
- Leiki kiipeily- juoksu- ja pallopelejä.
- Etsi mukava urheiluharrastus tai käytä omaa/naapurin koiraa lenkillä.
- Huolehdi, että ruutuaika ei ylitä kahta tuntia.
- Istu vain lyhyitä aikoja tietokoneella tai pelikonsolilla.
- Raittiissa ilmassa touhuaminen auttaa myös ruokahaluun ja unen tuloon.
|
- Lapsen tulee saada liikkua eri ympäristöissä, koska liikkuminen on tärkeää lapsen motoristen taitojen ja hermoston kehittymisen kannalta.
- Liikkumalla lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja suhdettaan ympäröivään maailmaan.
- Liikuntataidot tukevat lapsen minäkuvan ja itseluottamuksen kehitystä.
- Liikunnalla on keskeinen merkitys lasten leikeissä ja kaverisuhteiden muodostumisessa.
- Kouluikäiset lapset tarvitsevat liikuntaa n. 2 tuntia päivässä.
Takaisin ylös
|
Ongelmat fyysisessä voinnissa
Miten koulu auttaa
Mistä muualta apua